Tässä blogissa pyrin dokumentoimaan oppimisprosessiani uuden harrastuksen parissa. Aloitin RC-autoilun reilu vuosi sitten, heinäkuussa 2019. Motivaatio tähän oli tietenkin se, että autoilla rällääminen on kivaa. Kuitenkin taustalla on muitakin asioita. Ensimmäisenä tietenkin hyvin tavallinen tarina, eli yläasteikäisenä haaveilin kovasti tästä harrastuksesta. Autoa en kuitenkaan saanut ja asia jäi Kyoshon luettelon innokkaan selaamisen ja Pienoismalli-lehtien sisällön varaan. Tuolloin minulla oli tosin suuri mielenkiinto toiseen tekniseen harrastukseen eli pienoisrautateihin. Tämä on säilynyt koko elämän vähän vaihdellen, 40-vuotiaana aloitin uudelleen käytännön harrastamisen. Tässä välissä rautatiet saivat huomiota lähinnä Resiina-lehtien, luetteloiden ja alan kirjallisuuden innokkaan lukemisen kautta. Radio-ohjattavat eivät koskaan ole olleet niin iso juttu kuin pienoisrautatiet. Kuitenkin kun käytännössä olen tullut huomaamaan että omille kädentaidoille RC-autojen huolto sopii paremmin kuin mikroskooppiset veturit, on radanrakennus ollut holdissa, on ollut sitä toki muulloinkin. Erilaisia koeajoratoja on eri aikoina ollut useita ja myös kalustoa on tullut hankittua. Pienoisrautatien suhteen tavoite on olla valmista noin kymmenessä vuodessa. Oheisessa havainnekuvassa on nykyinen suunnitelma – suunnitelmat tahtovat aina muuttua, ja ehkäpä toteutuskin vielä etenee.
Etenen varsinaiseen asiaan syvemmin seuraavissa postauksissani. Jonkinlaista taustainfoa ajattelin myös kirjailla. Olen nelikymppinen perheellinen mies ja asun Vihdin maaseudulla. Asumismuotona omakotitalo mahdollistaa hyvin erilaisia harrastuksia, kuten musiikkitoiminta ja jo mainitut pienoisrautatiet. Omassa pihassa on myös kohtuullisesti tilaa testailla radio-ohjattavia autoja remonttien jälkeen. Järjestin itselleni kellariin pienen pajan mekaanikon hommia varten, ja tästä laitan ensimmäisen aiheeseen liittyvän kuvan.
Kirjoituksissa pääpaino tulee varmasti vaihtelemaan yleisen pähkäilyn ja teknisten yksityiskohtien välillä. Sitähän ei osaa sanoa, tuleeko tällainen kiinnostamaan ketään. En ole millään tavalla mukana “piireissä” eikä minulla ole ollut taipumusta harrastusten sisäpiireihin kuuluakaan. Tuleepahan tässä ainakin itselle dokumentoitua, mitä on tullut tehtyä ja vähän harmittelen etten keksinyt ideaa jo vuosi sitten.
Ratapäivän valmistelua
Koko kesänä en ehtinyt oikealle radalle rata-ajoon kelpaavan auton tekniikkauudistuksen ollessa kesken melkein heinäkuun loppuun asti. Samoin elokuussa oli paljon työkiireitä. Eihän se auta kuin ottaa vahinko takaisin sisäradalla. Lauantaina olisi tarkoitus mennä ajelemaan Hakkilan uudelle klubiradalle (https://www.fullspeedrc.fi/hakkilan-sisaradat). Mittakaavan 1:10 short course-auto tuntuu jotenkin kolhon suurelta ajaa sisätiloissa, mutta kyllä se todistetusti onnistuu. Viime kaudella ehdin käydä tuolla noin 5-7 kertaa ja aikamoista opettelua se kyllä oli. Nyt kesällä olen päässyt paremmin jyvälle rata-ajosta kotipihalla ja läheisellä soramontulla harjoittelemalla. Samoin muutama tekninen uudistus on parantanut tuloksia, ensisijaisesti paremmat renkaat ja melkein yhtä paljon vaikutti parempi jousitussysteemi. Ajoin viime talven vakiorenkailla kun en ymmärtänyt, miten paljon renkaat vaikuttavat hommaan. Onhan se oikeidenkin autojen kanssa vähän kehnoa operoida huonoilla renkailla… Renkaita myydään vanteineen mutta tekstiilimatolla päällystetyn radan ajoon parhaiten sopivat renkaat pitää ostaa erikseen. Nyt on tulossa suositusten mukaan Schumacher-merkkisiä renkaita, niihin tarvittavat sisukset eli insertit ja halvat, mutta tyylikkäät vanteet.
Renkaiden liimaus on asia, jota en ole koskaan tehnyt ja siitä ajattelin kirjoitella ensimmäisen varsinaisen artikkelin. Jos käytännön toteutus menee huonosti niin eihän se auta kuin hurtin itselleen nauramisen ja zeniläisyyden kautta suhtautua asiaan. RC-autoilu opettaa paljon kärsivällisyyttä, kuten muukin tekninen askartelu. Varmaan monella on muistikuva pienoislentokoneiden kokoamisesta 80-luvun surkeilla liimoilla, jolloin oli kuin räkää olisi ollut joka paikassa ja lopputulos ei silti pysy kasassa, tai on ainakin surkean epätarkasti koottu malli. Noista ajoista tarvikkeiden ja kemikaalien laatu on parantunut huomattavasti ja ohjeita ja apua on useimpiin yksityiskohtiin rajattomasti saatavissa, erityisesti web-foorumien ja YouTube-videoiden kautta. Facebookin harrastusryhmät ovat aktiivisia mutta tiedon hakeminen niistä on hankalaa. Mutta jatketaan tällä renkaiden liimausteemalla torstaina.
TK
