Minulla oli pääsiäisen tienoilla kuulon kanssa tilapäinen ongelma, joka tehokkaasti torpedoi miksaushommat joita sille pitkälle viikonlopulle oli ajateltu. No, sain sitten aika paljon aikaan RC-rintamalla. Nyt tein kaksi koria vihdoin valmiiksi asti.
Joskus 2019 ostin Pro-Linen Ford F-100 1966-mallin lava-autoa kuvaavan korin varastoon. Tästä oli tarkoitus tulla mattamusta raggariauto etelänlippuineen mutta toisin kävi, kuten pian ilmenee.
RC-autojen ns. lexan-muovia olevat korit tulevat yleensä leikkaamattomina versioina ts. korin alareunat pyöränaukkoineen tulee itse leikata oikeisiin mittoihin. Tämän leikkaustyön olin tehnyt Stampedea varten jo ajat sitten, joten nyt tarvitsi ruveta vain maalaushommiin.
Kokeilen nyt kuvasarjoihin uutta komponenttityyppiä. Toivottavasti selitetekstit tällä kertaa näkyvät. Alla on valittavissa siis kolme kuvaa.
Ensinnäkin leikkasin korin ja asemoin korinkiinnitystolppien reiät etukäteen, ennen maalausta. Toiset tekevät toisin päin ja aivan rauhassa saa tehdä näin minun puolestani.
Pro-Linen imukupit tuli hankittua koritöihin joskus kauan sitten eBaystä. Eipä niistä paljon hyötyä ollut, irtosivat aina kriittisellä hetkellä.
Kori maalataan sisäpuolelta ja luonnollisesti siinä ei saa olla sormenjälkiä tai muuta likaa. Reilu tiskaus astianpesuaineelle täytyy suorittaa. Olen ehkä yleisesti laiska tarttumaan tiskirättiin, mutta tämä tiskaus on mieluisaa toimintaa. Huomatkaa että pyhitetty tiskiharja on nimetty “RC”-merkinnällä että pysyisi puhtaana tähän tarkoitukseen.
Koriin ei saa jäädä kosteutta joten kuivasin sen nukkaamattomalla mikrokuituliinalla ja vielä kompressorilla varmistus perään.
Korissa halutaan olevan läpinäkyvät ikkunat. Korien mukana tulevatkin muotoonleikatut maskitarrat ikkunakohtia varten. Niiden liimaaminen on melko tarkkaa puuhaa.
Ja sitten maalaamaan. Minulla ei ole maalauskaappia. Maalasin kodinhoitohuoneessa, joka on ilmanvaihdon suhteen oma yksikkönsä. Käryä ei levinnytkään muuhun taloon.
Maalaukseen oli varattu Hobbynoxin spray-maaleja, jotka sopivat lexan-korille. Ravistelin maalipurkkia riittävästi ja suihkutin ensimmäisen kerroksen.
OK, vaikka korkki oli musta niin maalihan oli valkoista. Tämähän alkaa mielenkiintoisesti. No ei sitten tehdä mustaa autoa.
Odotin malttamattomana 15 minuutin tauot maalauskertojen välillä ja auton erikoinen ulkonäkö alkoi hahmottua.
Väristä muodostui tuollainen vasaralakan harmaa, eikä siinä sinänsä ongelmaa. Hobbynoxin maalit sylkivät kuitenkin vähän kiinteitä spotteja maalaustyöhön. Sanottakoon että koria ei kehtaisi ehkä viedä Model Expoon näytille, mutta kotipihalla ja sorakuopalla rälläämiseen se on hienompi kuin Stampeden alkuperäinen tökerön epärealistinen kori.
Slashiin uutta koria myös
Kun pääsiäisenä en edelleenkään kuullut mitään, oli hyvä edelleen purkaa tuskaa tekniseen askarteluun. Slashia varten oli tullut viime vuonna ostettua Chevy C-10 1978-mallin kori, samoin Pro-Linen valikoimista.
Tässä kuvassa näkyy hyvin lähtötilanne. Saa tehdä saksitöitä reippaalla kädellä. Tavallisilla saksilla en ole yrittänyt, vaan käytössä on erityiset lexan-sakset, suorat ja kaarisakset. Hallussani oleva suora versio on melkoisen hyvä. Kaareva ei niinkäään vakuuta. Työkalujen pitää olla kunnolliset!
Dremelillä tai muulla pienoistyökoneella voi hioa epätasaisia paikkoja varovasti. Sillä on hyvä pyöristää myös kulmat, ettei tulisi rengasvahinkoja. Pölyä ja melua syntyy jonkun verran.
Vaikka korin pitäisi sopia takaveto-Slashiin suoraan, niin kyllä etupään koritolpat jäävät erittäin alhaalle.
Tuossa alustavassa sovituksessa huomaa heti, että etukulmaa pitää kyllä trimmata. Lisäksi kori pitää tuoda niin eteen kuin mahdollista, puskurista huolimatta.
Siispä asennetaan Pro-Linen säädettävät koritolpat.
Neljännestä kuvasta näkee, ettei tarvise enää käyttää helposti hukkuvia clipsejä vaan tällaisia paikalleen kierrettäviä pidikkeitä. Kehitys kehittyy!
Asemoin ensin tarkasti paikoilleen taaimmaiset koritolpat ja reiät niitä varten.
Arrowmaxin reamer eli kalvain on kaunis työkalu, mutta sillä tekee myös kätevästi lexan-koreihin reikiä. Porakoneella ei tulisi kuin sutta ja sekundaa.
Tosiaan reikien paikat merkataan maalaamattomaan koriin tussilla, ja sitten avarretaan kalvaimella reiät tarkalleen niille paikoilleen.
Etupääkin on nyt “kyydissä”!
Sekoilu seestyy
No eipä tästäkään korista selvitty virheittä. Ensinnäkin perälaudan Chevrolet-tekstin ajattelin maalata maalitussilla valmiiksi. Tussi oli kuitenkin niin kömpelö vehje että ajatus täytyi hetimiten hylätä.
No, sitten laitettiin ikkunamaskit paikoilleen lievän sadattelun kera
Tällä kertaa lähdin maalaamaan oikealla maalilla, mutta olisi pitänyt tehdä useampia ohuita kerroksia ja odottaa pidempään maalauskerrosten välillä.
Viimeiseksi kerrokseksi ruiskutin valkoisen, koska tuo metallinhohtomaali ei ole kovin peittävää.
Kameran kuvassa tulos näyttää pahemmalta kuin onkaan. Peitimme “pikku matin puhjenneen kumin purukumilla” eli reilusti tarroja pahimpiin paikkoihin ja avot, kyllä tuolla kehtaa prääsätä Prisman parkkipaikalla.
Summa summarum, korien teko oli erittäin hauskaa puuhaa monista virheistä huolimatta. Koitan vielä saada autoista parempia valokuvia tässä. Varmaan tuolla FB-feedissäkin ihmetellään että yleensä autoista on näkyvillä pelkkä runko ja tekniikka, ja nyt Stampeden osalta pelkkä harmaa kori. Kyllähän kori ja runko ehkä 10 prosenttia harrastukseen käytetystä ajasta ovatkin toisiinsa liitettyinä…
TK
